Lauantaina 9.6. kömmin pihalle viisi yli
kuusi. Kesä on selvästi tullut, sillä alkukevään lintujen laulamisinto on jo vaimeaa.
Tähän aikaan innokkaimmin laulavat hiljattain tulleet lajit, kuten hernekertut,
pensaskertut, lehtokertut ja mustapääkertut sekä tietysti
”pitkänmatkanlaulajat” peipot ja mustarastaat. Siellä täällä kuuluu sentään vielä
hieman punakylkirastaan, punarinnan ja sepelkyyhkyn laulua.
![]() |
Kesä on kauneimmillaan ja taivas avautuu maiseman ylle valkoista ja sinistä hohtaen. |
Mätäjokilaaksossa kuuntelen
viitakerttusen rauhallista tarinointia, joka välillä menee jankkaamiseksi.
Vieressä tarinoi astetta kiihkeämmin luhtakerttunen. On kuin jäyhempi, mutta kuitenkin
sujuvasanainen skandinaavi keskustelisi temperamenttisen latinoystävänsä
kanssa. Näiden laulutaitureiden välissä kuuluu fasaanin huuto kuin suomipojan
kevätkarjaisu.
![]() |
Hevosille ovat koittaneet "kissanpäivät" ja uutta ruohoa kasvaa nopeammin kuin sitä ehditään syödä. |
Aamutaivaan ylittää kaksi
harmaahaikaraa rauhallisin siivenlyönnein, kaula sisäänvedettynä ja siivet
kuperina. Metsänreunasta löytyy tiklipoikue. Vaikka keväällä ripustimme
lukuisia kottaraispönttöjä, en ole juurikaan nähnyt kottaraisia maisemissa.
Siksipä ilahdun yhdestäkin ylilentävästä kottaraisesta, joka suuntaa pöntöille
päin. Täytyypä tarkistaa pönttöjen tilanne piakkoin. Tosin poikaset saattavat
olla jo ulkona avarassa maailmassa, vahvistuksena tästä pari päivää retken
jälkeen Antinniityllä tapaamani 7 lentopoikasen parvi.
![]() |
Pikkuvarpusen poikaset piilottelevat pusikossa. |
Omenatarhalla laulaa päivän
toinen viitakerttunen ja lähempänä jokea kultarinta. Lintupoikueita on siellä
täällä: ainakin varpus-, pikkuvarpus-, räkättirastas- ja viherpeippopoikueita.
Kartanonmetsässä laulaa vielä ilahduttavasti muutama laulurastas. Metsän kostea
painautuma, joka keväällä on kuin lampi, on pitkään jatkuneen sateettomuuden
johdosta kuiva. Ainoastaan pieni lätäkkö on jäljellä. Siinä linnut käyvät
juomassa. Arvoituksellinen närhikin purjehtii paikalle äänettömin siivin.
Ajattelen istua hetken paikallani ja katsoa, mitä juomavieraita paikalle
ilmestyy. Ympärillä inisevät hyttyset saavat minut toisiin aatoksiin ja pakenen
hyttysvapaampaan maastoon.
![]() |
Keltaisella niityllä laulaa kultainen kultarinta. |
Honkasuon uusien talojen
viereisiltä hiekka- ja soramailta löydän hetken etsiskelyn jälkeen kivitaskun.
Alueen yläpuolella lentotaiteilee kaksi räystäspääskyä. Päätän kurkistaa syvään
kaivantoon, jonka pohjalla on vettä. Kaivannosta löytyy pikkutylli. Toinen
pikkutylli löytyy vähän matkan päästä. Lintu esittää siipirikkoa, mistä tiedän
pesän tai poikasten olevan lähellä. Seisahdun kiikaroimaan ja pian näenkin
juoksupoikasen piipertävän hiekkakentän yli.
![]() |
Rusakot ovat etsiytyneet kaivonrenkaan pienen varjon suojaan. |
Honkasuon ojasta löytyy
sinisorsanaaras, joka paimentaa peräti kymmentä poikastaan. Alueella on useita
vesialtaita. Niistä löytyy kaksi pikkutylliä lisää ja yksi rantasipi, samaten
kuin västäräkki- ja harmaasieppopoikueet. Pieni haukka lentää aivan
metsänreunassa. Punavarpunen laulaa.
missä runot puhkeavat
kuin kukat kesällä
siellä on vettä ja lämpöä
tai niistä puutetta
![]() |
Sinsisorsalla on kymmenen poikasen katras huolehdittavanaan. |
Honkasuon metsässä kuulen
lopulta myös pajulinnun laulua, samaten kuin sen serkun sirittäjän säksätystä.
Hippiäinen hihittää ja käpytikka huutaa. Tänään en jaksa kavuta Malminkartanon
huipulle, vaan etenen enemmän varjoisempaa reittiä, sillä ilma on käynyt
kuumaksi. Piianpuiston ja Konalan jäähallin välisessä lehtomaisessa metsässä laulaa
päivän kolmas kultarinta.
![]() |
Räkätttirastaan poikanen ihmettelee yltäkylläistä vihreää maailmaa. |
Piianpuiston lampareella
uiskentelee kaksi sinisorsaa ja yksi liejukana pienen poikasensa kanssa.
Ihmeellisesti liejukana poikasineen häviää lammen reunaruohikkoon. Kyllä
osaavat olla kähmyjä!
![]() |
Telkkäemo on hyvä lapsenvahti. |
Kartanonhaan lammella telkällä
on viisi, nokikanalla kaksi ja sinisorsalla viisi poikasta. Lammella kalastelee
kalatiira. Kun se saa pienen kalan saaliikseen, lähtee se kiikuttamaan sitä
Mätäjoen uomaa pitkin alavirtaan. Kuinkahan kauas se kalan vie? Merellekö asti?
Jonkin ajan päästä lammella on taas kalastava kalatiira. Kun se jälleen
onnistuu saamaan kalan, tällä kertaa vähän isomman, hyökkää sen kimppuun heti
parvi naurulokkeja ja kalalokki. Seuraa huima takaa-ajo lokkien yrittäessä
ryöstää saaliin tiiran suusta. Tiiralle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin nielaista
kala, minkä jälkeen ilmatila hiljenee. Vain haarapääsky hiljaa sujahtelee
lammen yllä ja tervapääskyt käyvät naukkaamassa vettä lammesta.
![]() |
Sinisorsapoikue kokoontuu yhteen telkkäemon hyökätessä. |
Lammen ja rautatiesillan
välissä on toinen telkkäpoikue. Liekö emo menettänyt osan poikasistaan, kun
poikueessa on vain kaksi sisarusta. Joka tapauksessa emo on erityisen
aggressiivinen muille linnuille. Kun sinisorsanaaras ui seitsemän poikasensa
kanssa riittävän lähelle, lähtee telkkäemo rajuun hyökkäykseen ajaen kahdeksan
sinisorsaa joen rannalle ruohikkoon. Aina kun sinisorsat yrittävät palata
takaisin uimaan jokeen, seuraa telkän uusi hyökkäys. Lopulta sinisorsille ei
jää muuta vaihtoehtoa kuin kiertää telkkäemon ohi maata pitkin.
![]() |
Sinisorsat pakenevat rannalle telkkäemon hurjan hyökkäyksen ajamana. |
Rautatiesillan luota löytyy
vielä yksi eksynyt sinisorsapoikanen sekä haapana ja sen kolme poikasta. Sitten
onkin aika napata vielä vakioksi tullut viimeinen laji: pulu, ja sitä myöten kävellä
kotiin.
Haastoin itseni viime
vuonna mukaan lintuluuraukseen. Tämä oli vuoden kuudes
lintuluuraus. Havaitsin tänään 54 lintulajia ja kaksi nisäkäslajia: rusakon ja oravan.
Erityishuomion olen tänä vuonna antanut tikoille, joita tänään tosin näkyi vain
kahden käpytikan verran.
Aikaisemmat
lintuluuraukset:
Lintuluuraus Tammikuu (22 lintulajia)
Lintuluuraus Helmikuu (17 lintulajia)
Lintuluuraus Maaliskuu (21 lintulajia)
Lintuluuraus Huhtikuu (40 lintulajia)
Lintuluuraus Toukokuu (54 lintulajia)
Kaiken kaikkiaan tämän vuoden
lintuluurauksissa Mätäjoen maastossa olen havainnut yhteensä 73 eri lintulajia.
Tänne saa mielellään laittaa kommentteja tai omia havaintoja Mätäjoen luonnosta.
VastaaPoista