Lokakuun poikkeuksellinen lämpöaalto
hellii tätäkin päivää, lämpötila aamukahdeksalta on peräti 12 C. Kävellessäni
Mätäjoen vartta Rautatiesillalta Kartanonhaan lampareelle huomaan ilokseni vielä
yhden syysviivyttelevän liejukanan uiskentelevan joessa. Sinisorsia on sentään vielä
reilusti, lasken lampareen ympäristöstä noin 80 sorsaa. Sinisorsien joukossa
uiskentelee kaksi telkkää ja kaksi haapanaa. Nurmikentällä ruokailee 49
valkoposkihanhea. Pieniä parvia tulee kuitenkin koko ajan lisää.
Kuljen läpi viljelypalstojen,
jotka ovat syksyllä hyviä hyönteissyöjien viimeisiä ruokamaita ennen etelään
lähtöä. Nyt palstoilta ei löydy kuin talvisempia lintuja: punatulkkuja, tiklejä
ja urpiaisia. Metsän reunassa rääkyy närhi. Näen kuinka nurmikolle kerääntyneet
valkoposkihanhet pelästyvät jotain, kenties koiraa, ja lehahtavat kaikki
lentoon. Onpa niitä kertynytkin runsaasti, lasken hanhia olevan noin 700.
Metsänreunassa lähellä
Malminkartanon täyttömäkeä kuuluu käpytikan rähinää. Pian koirastikka lentääkin
puuhun viereeni, siirtyy siitä katuvalaisiminen päälle ja rummuttaa sitä kuin
keväällä konsanaan. Toinen koirastikka tulee paikalle, mutta rummuttaja ajaa sen
pois ja lähtee vielä tunkeilijan perään. Metsänreunassa kuuluu vielä nakutusta
ja löydän sieltä naaraskäpytikan ruokailemassa kelottuneessa puussa. Kaksi
punarintaa ja punakylkirastas näyttäytyvät rivitalon pihalla.
Päätän kiivetä täyttömäen
huipulle. Huipulta ei näy juurikaan mitään sumun takia, mutta jään silti sen
laelle evästämään ja katselemaan ruokailevaa pikkuvarpusparvea. Suunnittelen
retken loppureittiä ja päätän jättää tällä kertaa Honkasuon väliin. Mutta
päästyäni Honkasuolle vievän polun alkuun jokin vastustamaton voima ohjaa kuitenkin
kulkuni Honkasuota kohden.
Heti huomaan tiaisparven. Tali-,
sini- ja kuusitiaisia pyörii kuusten oksilla. Ilokseni kuulen pitkästä aikaa myös
hömötiaisen kähinää ja pian hömppä ilmestyykin näkyviin. Tämä onkin kiva tiaisparvi,
sillä siihen on liittynyt myös muutama hippiäinen ja puukiipijä.
Honkasuolla ihmettelen veden
alle jääneitä puita. Kiertelen myös rakennusalueella olevia lampareita, mutta
en löydä lampareista jalkapalloa kummempaa. Metsänlaidassa kuulen taas
hömötiaisen kähinää ja pieni mustapää ilmestyy pian näkyviin. Hienoa,
vaelluksen ansiosta jo toinen hömppä tänään näissä normaalisti niin hömpättömissä
maisemissa.
Rukkilassa olevalla
piharuokinnalla on vipinää. Havaitsen ruokinnalla 30 talitiaista, sinitiaisen, kuusitiaisen,
viherpeipon, punatulkun, harakan ja naaraskäpytikan. Hevostallien läheltä
löydän vielä laulurastaan ja viiden niittykirvisen parven.
Lokakuu, annat minulle vain riisutut puut
ruskeiden lintujen kähisevät äänet
taivaan satunnaisen sinisen autiuden.
Sinä elävä sinä et kuulunutkaan minulle
ihosi värinä haihtui tuulen pyörteiksi
sielusi heitettiin nälkäisten ruuaksi
ja kauneutesi kuului virrata maan ojiin.
Haastoin itseni viime
vuonna mukaan lintuluuraukseen. Tämä oli vuoden yhdeksäs
lintuluuraus. Havaitsin tänään 30 lintulajia ja yhden nisäkäslajin eli oravan.
Erityishuomion olen tänä vuonna antanut tikoille, joita näkyi tänään viiden
käpytikan verran.
Aikaisemmat
lintuluuraukset:
Lintuluuraus Tammikuu (22 lintulajia)
Lintuluuraus Helmikuu (17
lintulajia)
Lintuluuraus Maaliskuu (21 lintulajia)
Lintuluuraus Huhtikuu (40 lintulajia)
Lintuluuraus Toukokuu (54 lintulajia)
Lintuluuraus Kesäkuu (54 lintulajia)
Kaiken kaikkiaan tämän
vuoden yhdeksässä lintuluurauksessa Mätäjoen maastossa olen havainnut yhteensä
83 eri lintulajia.