Pönttötalkoot Mätäjokilaaksossa

Maaliskuun ensimmäinen lauantai valkenee kylmänä ja lumi peittää tienoot. Keväästä ei ole vielä tietoakaan kuorma-auton peruuttaessa Malminkartanon ja Kannelmäen välisen kävelysillan kupeeseen, rautatien kohdalla. Lavalla on tänään tavallisuudesta poikkeavaa tavaraa. Perälauta avataan ja sisältö paljastuu meille paikalla oleville, noin kymmenen hengen ryhmälle aikuisia ja lapsia: iso kasa puulaatikoita, tikkaita ja kottikärryjä. On alkamassa linnunpönttöjen ripustustalkoot. Mukana tempauksessa ovat Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö, YIT, Kaarelanjoki-hanke ja Länsilintu-harrastusryhmä. YIT tarjoaa pöntöt metsänhoitotoimiin liittyvän vahingon hyvittämiseksi.

Järjestäjien lyhyen alkuopastuksen jälkeen nappaa Kim heti yhden pöntön käsiinsä ja Hilkan pitäessä kiinni tikkaista, kiipeää ylös ja kiinnittää tiaispöntön puuhun. Naurahtaen hän toteaa aikovansa seurata pöntön tilannetta ohikiitävän junan ikkunasta työmatkojensa ratoksi. Lastaamme tikapuut sekä ensimmäisen erän pönttöjä kottikärryihin ja pulkkiin ja lähdemme etenemään Mätäjoen vartta Vihdintien suuntaan. Karavaanimme pysähtyy aina kun löydämme sopivan ripustuspuun jokivarresta.

Vesa ja Ari ripustavat jykevän telkänpöntön aivan Mätäjoen partaalle kahden olemassa olevan telkänpöntön väliin. Pöntön pohjalle kaadamme sahanpurua pehmikkeeksi, sillä telkkä ei tuo pönttöön minkäänlaisia pesäaineksia. Varmistamme myös, että telkälle jää esteetön lentoreitti asunnolleen. Telkän naapuriin Jouni ripustaa erikoisen avopöntön, johon talkooväki toivoo harmaasiepon asettuvan. Samaan aikaan Elisa pujottaa näppärin sormin kiinnitysköysiä pönttöihin valmiiksi ripustajille. Hannu ja Inka nappaavat vuorostaan sinitiaispöntön kainaloonsa ja etsivät sille sopivan puun.

Trumpettipuiston kohdalla ryhmämme jakautuu kahtia. Ykkösryhmä lähtee pöntöttämään viljelypalstojen viereistä metsäistä mäkeä. Sinne ripustetaan tiaispönttöjen lisäksi asuntoja kottaraisille ja leppälinnuille. Näin aukealla paikalla pöntöt suunnataan pohjoisen puolelle, jolloin liiallinen paahde ei pääse lämmittämään munia tai poikasia liikaa. Kottaraispöntöt voi laittaa lähekkäin, sillä linnut sietävät hyvin kaltaisiaan naapureita. Tiaispöntöt sen sijaan tulee ripustaa riittävän matkan päähän toisistaan, jottei turhaan syntyisi raastavia reviirikiistoja. Leppälinnun pöntön erikoisuus on sen suuri reikäkoko. Jostain syystä laji suosii suuria sisäänkäyntejä, vaikka se tekee kutsumattomien vieraiden, kuten oravan, käpytikan tai käen, käynnit houkuttelevan helpoksi. Käpytikkojen loitolla pitämiseksi on pienireikäisten pönttöjen aukkoihin asennettu peltisuojukset.

Kakkosryhmä ryhtyy pöntöttämään Trumpettipuiston viereistä Aurinkokallion metsää. Mikael ja kumppanit laittavat metsän reunamille koteja kottaraisille, ne kun pitävät avarista maisemista. Leppälinnulle ripustetaan asumus karuun kalliomännikköön. Puukiipijälle löytyy paikka kuusten katveesta, ja tämän erikoisen asunnon Marko signeeraa nimikkopöntökseen. Puukiipijän pöntössä on molemmilla sivuilla kulkuaukot eikä siinä ole takaseinää. Takaseinän muodostaa puu, johon pönttö ripustetaan. Metsästä löytyy jo ennestään yksi pöllönpönttö ja useampia jätemateriaalista tehtyjä design-pönttöjä.

Palaamme lähtöpaikkaan pitääksemme evästauon ja nautimme YIT:n Tonin tarjoamia sämpylöitä ja kuumaa juomaa. Ohikulkijat pysähtyvät juttelemaan ja kiittelevät meitä hyvästä työstä.

Tauon jälkeen jatkamme Mätäjokea pitkin nyt toiseen suuntaan hieman pienemmän porukan voimin. Vuorijalavametsikkö saa piristykseksi muutaman pöntön ja kuusivuotiaat kaverukset Kauri ja Ailu ripustavat joen varteen yhteisen tiaispöntön. Kun saavumme hevostallin takaiseen metsään, on porukkamme huvennut entisestään ja lopulta meitä on jäljellä kolme aktiivia. Metsikköön ja sen laidoille ripustamme pönttöjä tiaisille, kottaraisille, leppälinnuille, puukiipijälle ja harmaasiepolle.

Jäljellä on vielä lehtopöllön ison pöntön asennus. Kaivamme esiin köyden ja väkipyörän. Näiden avulla raskas pönttö nousee keveästi halutulle korkeudelle ja on sen jälkeen helppo kiinnittää naruilla puuhun. Pöllönpöntön pohjalle on kaadettu sahanpurua samaan tapaan kuin telkänpöntön pohjalle.

Urakkamme on tältä päivältä ohi. Lopputuloksena on 51 uutta pönttöä eri linnuille seuraavasti: pikkutiaisille (kuusi- ja sinitiainen) ja talitiaisille 27, kottaraisille 12, leppälinnuille 4, harmaasiepoille 4, puukiipijöille 2, telkälle 1 ja lehtopöllölle 1 pönttö.

Seuraavana viikonloppuna aktiivikolmikkomme kokoontuu jälleen, yhdellä lapsella vahvistettuna, täydentämään pönttöistutuksia. Ripustamme vielä parikymmentä pönttöä lisää Malminkartanon omenatarhan ympäristöön ja Kartanonmetsään.

Nyt jäämme odottelemaan pöntötyksen elävöittävää vaikutusta. Kiitokset kaikille talkoolaisille!